1. Tervetuloa roskattomaan maailmaan
Tämän vuoden Jäteselviytyjien teemana on roskaaminen – tai oikeastaan roskaamattomuus. Oppimateriaaleissa pohditaan, mitä roskaaminen tarkoittaa, ketkä roskaavat ja mistä kaikkialta roskia tulee. Oppimateriaaleissa pohditaan myös, mitä voisimme tehdä, jotta roskat eivät päätyisi vääriin paikkoihin ja mitä hyötyä siitä olisi? Olisiko roskaton maailma mahdollinen?
Roskaaminen
Roskien hylkääminen ympäristöön on roskaamista. Roskaaminen on aina ihmisen aikaansaannosta. Roskaaminen aiheuttaa mm. epäsiisteyttä ja on haitaksi luonnolle ja eläimille.
Jätelaki
Jätelaki ohjeistaa, mitä jätteille tulee tehdä. Sen avulla huolehditaan, että jätteet päätyvät oikeisiin paikkoihin käsiteltäväksi ja kierrätettäväksi. Jätelaki kieltää roskaamisen.
Roska
Roskat ovat luontoon ihmisen hylkäämiä jätteitä. Luonnosta peräisin olevat ainekset, kuten kaislat, luonnon eläinten jätökset tai levät, eivät ole roskia.
Haastattelussa roskajuoksija Kaisu Paulanto
Roskan reitit ovat arvaamattomat
Roskien tyypillisiä lähteitä ovat torit, kadut, puistot ja rakennustyömaat. Myös liian pienistä tai täysistä ja avonaisista roskiksista roskat pääsevät luontoon. Roskat kulkevat sateen, tuulen ja eläinten mukana. Joet ja purot saattavat kuljettaa roskia pitkiäkin matkoja. Suurin osa, eli 80 % kaikesta meriin päätyneestä roskasta tulee maa-alueilta.
Myös suurten jätteiden, esimerkiksi sohvien hylkääminen luontoon on roskaamista. Syrjäisissä metsäpaikoissa voi ikäväkseen törmätä myös autonromuun tai sähkölaitteisiin. Eläimet ja tuulet eivät näitä jätteitä kuljeta, vaan ihmiset ovat hylänneet ne ympäristöön.
Muovia monessa muodossa
Suurin osa kaikesta luontoon päätyvästä roskasta on erilaisia muoviroskia. Maailman merissä olevasta roskasta 80 % on muovia. Jos roskaaminen jatkuu, on ennustettu, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja.
Maailman yleisin roska on tupakantumppi, joka on pääosin muovia. Muovia löytyy luonnosta myös kertakäyttötuotteiden muodossa. Kauppojen välipalojen ja eväiden pakkaukset ovat usein muovia. Myös pikaruokaravintoloiden kartonkiset ja paperiset kääreet sisältävät usein muovipinnoitteen. Nämä ovatkin yleisimpiä ympäristöstämme löytyviä roskia.
Lakikin sen kieltää
Jätelaista löytyy roskaamiskielto, jossa sanotaan: ”Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.”
