5. Loppusijoitus
Kaatopaikoilla tarkoitetaan maa-alueita, joihin jätteitä on viety. Nykyisin kaatopaikkoja kutsutaan loppusijoitusalueiksi. Ennen lähes jokaisessa Suomen kunnassa oli kaatopaikka, johon vietiin melkein kaikki kodissa syntyvät jätteet. Jätteiden lajittelu ei ollut tehokasta, eikä jätteitä juurikaan osattu kierrättää uusiksi materiaaleiksi.
Nykyään, kun suurin osa jätteistä osataan hyödyntää ja kierrättää eri tavoin, ei loppusijoitusalueita tarvita enää yhtä paljon. Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueilla vastaanotetaan ja käsitellään monenlaisia jätteitä. Kiertokapulalla on käytössä yksi loppusijoitusalue Hämeenlinnassa. Loppusijoitusalueelle päätyy enää vain noin yhden prosentin verran vastaanotetuista jätteistä.
Loppusijoitusalue
Loppusijoitusaluetta kutsuttiin ennen kaatopaikaksi. Se on maa-alue, joka on varattu jätteen loppusijoittamiseen. Loppusijoitusalueelle päätyi vuonna 2022 enää vain noin 1 prosentti kaikista vastaanotetuista jätteistä.
Kaatopaikkakaasu
Kaatopaikkakaasu tarkoittaa loppusijoitusalueelta sisällä olevista jätteistä muodostunutta kaasua.
Asbesti
Asbestijäte on yksi jätteistä, mikä päätyy vielä loppusijoitukseen, koska sitä ei voida muulla tavalla turvallisesti hyödyntää. Asbestia on käytetty aikoinaan erilaisissa rakennusmateriaaleissa. Sitä löytyy vanhoista rakennuksista.
Loppusijoitusalueet
On olemassa joitakin jätteitä, joita ei voida kierrättää tai hyödyntää edes polttamalla jätevoimalassa. Tällaisia jätteitä varten tarvitaan edelleen loppusijoitusalueita, mihin jätteet kipataan. Loppusijoitukseen päätyy esimerkiksi asbestia ja lasivillaa, jotka ovat rakennusjätettä. Niitä syntyy, kun vanhoja rakennuksia remontoidaan tai puretaan.
Kuvassa on Hämeenlinnan Karanojan loppusijoitusalue. Oikealla näkyy jo suljettu loppusijoitusalue, joka kasvaa heinikkoa. Sen vieressä on vielä käytössä oleva loppusijoitusalue, jossa työkoneet odottavat jätteitä saapuvaksi. Tälle alueelle loppusijoitetaan edelleen jätteitä, joita ei voida muuten hyödyntää.
Loppusijoitusalueista tulee huolehtia
Loppusijoitusalueella jätteet kipataan suureen kuoppaan, joka peitetään maalla. Alueet rakennetaan niin, että jätteet eivät pääse aiheuttamaan haittaa ympäristölle, ihmisille tai eläimille. Joskus loppusijoitusalueella olevista jätteistä saattaa tulla hajuhaittoja tai muita ongelmia. Tämän takia loppusijoitusalueita tuleekin tarkkailla jatkuvasti.
Loppusijoitusalueen sisällä olevista jätteistä muodostuu kaasua, jota kutsutaan kaatopaikkakaasuksi. Suoraan ilmaan päästessään kaatopaikkakaasu aiheuttaisi samanlaisia ongelmia ilmastolle kuin esimerkiksi autoilun pakokaasut. Kaatopaikkakaasu tuleekin kerätä talteen, jolloin siitä voidaan tehdä sähköä ja lämpöä kotien lämmittämiseen.
Seppo-peli
Kotitehtävä
Tee runo vanhasta kaatopaikasta. Voit kysyä avuksi kokemuksia tai tarinoita kaatopaikoista isovanhemmiltasi, vanhemmiltasi tai vaikkapa naapureiltasi.
Voitte esittää runot luokassanne!
