Jätteiden lajittelu

Kiertokapulan toimialueen kotitalouksilta kerätystä biojätteestä valmistetaan biokaasua sekä multaa. Biokaasua käytetään esimerkiksi ajoneuvojen polttoaineena.

Biojätteen voi kompostoida myös kotipihalla, jolloin kompostista saadun mullan voi käyttää kodin puutarhassa. Kompostimulta on hyvää lannoitetta kotipihan kasveille ja kukille.

Kaikki metallinkeräykseen laitetut metallit viedään tehtaille, joissa ne lajitellaan metallilaadun mukaan. Metallilaatuja ovat esimerkiksi alumiini, rauta, teräs ja kupari. Lajitellut metallit murskataan ja sulatetaan. Sen jälkeen metalleista voidaan valmistaa uusia pakkauksia ja muita metallituotteita, kuten polkupyörän runkoja tai lapioita. Metallin laatu ei huonone kierrätyksessä, ja sitä voi kierrättää lähes loputtomiin.

Paperi kuljetetaan keräysastiasta paperitehtaalle. Ensimmäisenä keräyspaperista poistetaan värit ja niitit, eli se siistataan. Siistauksen tuloksena syntyy massaa, josta voidaan valmistaa uutta paperia. Sama kuitu voi kiertää jopa seitsemän kertaa uudeksi paperiksi. Sen jälkeen kuitu poistuu kierrosta. Kierrätyspaperista valmistetaan muun muassa sanomalehtipaperia sekä pehmopaperia, eli wc- ja talouspaperia. Pehmopaperit eivät ole kierrätettäviä. 

Kartonkipakkaukset kuljetetaan keräysastiasta tehtaille. Tehtailla kartonki laitetaan pulpperiin, eli jättiläismäiseen pesukoneeseen. Se erottelee kartonkikuidut toisistaan ja irrottaa muovisen tai metallisen pinnoitteen kartongista. Metallinen pinnoite voidaan kierrättää metallina. Muovinen pinnoite voidaan hyödyntää energiana samoin kuin sekajäte. Pulpperin jälkeen kartonki käy läpi vielä monta vaihetta, joissa se puhdistetaan, lajitellaan ja valkaistaan. Lopulta kierrätetty kartonki ohjataan kartonkikoneeseen. Keräykseen viedystä kartonkipakkauksesta voikin tulla uusi kartonkipakkaus, wc- tai talouspaperirullan hylsy tai kirjekuori. Sama kuitu voi kiertää uudeksi kartongiksi jopa seitsemän kertaa.

Kerätyt lasipakkaukset murskataan, puhdistetaan ja lajitellaan värin ja koon mukaan Forssassa. Suomessa lasimurskeesta voidaan valmistaa lasivillaa ja vaahtolasia, joita käytetään rakentamisessa. Suomessa ei voida valmistaa uusia lasipakkauksia ja siksi lasimurske kuljetetaan Englantiin uusien purkkien ja pullojen valmistukseen.

Muovipakkaukset päätyvät keräysastiasta muovijalostamolle, jossa eri muovilaadut erotellaan toisistaan infrapunavalon avulla. Erottelun jälkeen muovit murskataan, pestään ja kuivataan. Näin saadaan raaka-ainetta, muovigranulaattia, joka on pientä tummaa muovinappulaa. Muovigranulaatista voidaan valmistaa kierrätysmuovituotteita, kuten tiskiharjoja, kukkaruukkuja, kastelukannuja ja ämpäreitä.

Sekajäte ja muut kierrätykseen kelpaamattomat jätteet poltetaan jätevoimalassa. Jätevoimalasta jätteiden poltosta saatu lämpö kulkee veden mukana putkia pitkin kotien pattereihin. Tätä lämpöä kutsutaan kaukolämmöksi. Jätteiden poltosta saadaan myös sähköä, joka kulkee linjoja pitkin koteihin. Kun napsautat valot päälle, saattavat ne palaa jätteistä saadun sähkön avulla. Nykyisin jätteenpoltossa syntynyttä savua mitataan ja puhdistetaan tarkasti, jotta myrkylliset päästöt saadaan talteen mahdollisimman tehokkaasti, eivätkä ne pääse kulkeutumaan ympäristöön.

Ensisijaisesti käytöstä poistetut laitteet tulee korjata ja käyttää uudelleen kokonaisina tai esimerkiksi varaosina. Suurin osa kierrätykseen päätyneistä laitteista on kuitenkin jo niin vanhoja tai rikkinäisiä, ettei niitä voida käyttää. Tällaiset laitteet kuljetetaan käsittelylaitoksiin, joissa niistä poistetaan ensin vaaralliset aineet. Sen jälkeen laitteista erotellaan kierrätettävät materiaalit eli lasi, metalli ja muovi. Näistä kaikista kierrätetään uusia tuotteita. Jos materiaalin kierrättäminen ei ole mahdollista, se hyödynnetään energiana jätteenpolttolaitoksella.

Suurin osa vaarallisista jätteistä käsitellään Riihimäellä Fortumin laitoksella. Vaarallisista jätteistä erotellaan kierrätettävät materiaalit uusien tuotteiden valmistukseen. Esimerkiksi auton vanhat öljyt voidaan puhdistaa uudeksi voiteluöljyksi. Paristoista ja akuista saadaan kierrätettyä harvinaisia metalleja, kuten mangaania, kobolttia ja nikkeliä. Monista vaarallisista jätteistä saadaan myös sähköä ja lämpöä. Se, mitä ei voida kierrättää tai muuten hyödyntää, käsitellään siten, että siitä ei ole enää vaaraa ihmisille tai ympäristölle.